Kun on vaikeaa

Kun on vaikeaa. Kun ideat ammutaan alas epäreiluin perustein. Kun ratkaisu on käsillä mutta kukaan ei näe fläppitaulun reunojen ulkopuolelle. Kun itsekeskeisyyden liemissä uivat narsistit polttavat arvokkaita brändejä sikareidensa sytykkeinä. Kun työmäärä katkaisee uutterimman nikkarin selkärangan aamuyön viimeisinä hetkinä. Kun hyvää pitkään tehnyttä kiitetään nuhteilla tai selkäänpuukotuksella. Kun julmat pikkunippelöijät ristiinnaulitsevat mahtavuuksia sokeuttaan. Kun vääryys tapahtuu jälleen.
On aika kaivaa arkistoista jotain joka saa liekin lepattamaan.

Joskus mainonta on roskaa

Roskaa
Roskaa
RoskaaRoskaa
Roskaa
Roskaa

Alempana Adidaksen outo mutta komea maatuva-lenkkari-enttikeidas unelmoi lenkkareista kaiken päivää. Hämmentävän upeasti toteutettu konventioita polkeva lenkkarimainos.

Roskat ovat hoteinta skeidaa myös Discoveryllä ja Toys’R’Us:illa.

Garbagen Beautifulgarbage-levyä on myyty yli 2,5 miljoonaa kappaletta.

Amerikkalaiset jättävät jälkeensä vuodessa 2 kertaa Teksasin pinta-alan verran roskaa.

Riemurasiassa on Kaatopaikka-niminen sivu.

Jonkun arvion mukaan jopa 90% kaikista sähköposteista on roskapostia.

Puhuvat roskikset.

[via]

 

 

Madmen

Nelonen laskee ruutuun 29.10. syksyin retroimmaksi mainostamansa Madmen-telkkarisarjan. Draaman kaaria maalaillaan 1960-luvun kullankatkuisessa mainosmaailmassa. Madmenin alkutunnari on yhdistelmä mestari Hitchcockin vanhoja klassikoita Vertigoa ja Vaarallista Romanssia. Vertigon tunnuksissa ja trailereissa mieshahmo putoaa aivan kuten tässä ja Vaarallisen Romanssin alkutunnuksessa ovat New Yorkin pilvenpiirtäjät keskeisessä roolissa ihan samaan tapaan. Viimeksi mainitun elokuvan päähenkilöhän on myös aikakautensa adman/madman. Tosi tyylikäs tunnusmusa tällä Madmenillä! Istuu kuin Bernard Herrman aikanaan Hitchin pirtaan. RJD2:n A Beautiful Mine. Tuskin maltan odottaa.

Nelosen Madmen sivuilla voi suunnitella Fiatille adwöötin ja tiirailla joitakin 1960-luvun alun mainoksia.

Murkkuseksi

Olimme juuri roudanneet kaikki kamani uuteen asuntooni Suomen Kallioon. Vuosi taisi olla 1996. Äidin leipoma kuivakakku korkattiin. Syötiin Juuson kanssa sitä kakkua siinä pahvilaatikoiden keskellä. Asunnon sekaisuus ei haitannut. Me kaverukset osasimme ottaa iisisti. Tärkein eli televisio oli jo viritettynä. Ruudussa oli äf-ykkösiä tai peränvatkausräppiä. Menin hakemaan lisää herkkukakkua. Tuijotin lamaantuneena leikkuulaudalla odottavaa herkkupalaa. Se näytti liikkuvan silmissäni. Mitä helv…. ällistynyt parahdus. Varmaan sata pirullista muurahaisia kuhisi kakun kimpussa. Vieläkin puistattaa.

Muurahaiset pöksyissä tanssivideo.

Muurahaiset ovat olleet täällä ainaskin 100 miltsiä vuotta. Wikipedia.

James Brown I Got Ants In My Pants

Disneyn Heinäsirkka ja Muurahaiset vuodelta 1934.

Englanninkielen sanalla ”ant” Google löysi yli 90 miljoonaa osumaa. Muurahaisia on huomattavasti enemmän.

Flickr:istä löytyi tämä vihainen muurahaiskuva.

Unessa muurahaisten näkeminen tarkoittaa että näkijällä on edessään paljon pikkuisia häiritseviä askareita tai asioita.

Ulla-Maija Aaltosen Murkkuseksi-kirja ilmestyi vuonna 1980.

Mahtava Matrix-hidastus-stuntti

Rakastan tämän filmin tunnelmaa. Harvoin automainoksissa näkee hämmennystä ja alakuloa viimeisillä loppusekunneilla. Se erottaakin tämän huikean Matrix-hidastus-stuntin sisältävän kaaramainoksen kaikista muista. Afrikan pojat sinisissä mustanaamio-tyylisissä trikoissa. Aivan kelvottoman hih.
Kansainvälisesti arvioiden automainonta jos mikä on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana parinsadan moottoritien mitalla.
Ja minuahan eivät autot ennen kiinnostaneet.

Edit: Ei ei ei…sehän olikin autopelimainos! Hämmentävää. Olisin melkein ostanut auton tältä istumalta.

Brändityö on lyhytjänteistä puuhaa

Martti Ahtisaari ei polje paikoillaan
Martti Ahtisaari ei polje paikoillaan

Ulkoministerimme Alexander Stubb sen tietää. Brändityö on lyhytjänteistä puuhaa jossa yksikin onnenkantaimoinen tai yllättävä menestys tekee tarpeettomaksi tuotteen/palvelun/maan jalostamisen entistäkin paremmaksi. Stubbin tämänpäiväisen ”lausunnon” mukaan Suomi ei tarvitsekaan enää maabrändityöryhmää. Syynä tähän on Martti Ahtisaaren upea Nobelpalkinto. Suomineito on nyt hakattu kaikkien maailman kansojen massatajuntaan täydellisen uudenlaisena ja houkuttelevana paikkana. Valtavan hieno juttu!

Olenkin aina miettinyt mitä ne suuret markkinointikeisarit paasaavat pitkäjänteisyydestä brändityössä. Puhutaan brändin rakentamisesta ikäänkuin kyseessä olisi joku helkutin Baabelin torni. Ehei! Ei sen tarvitse olla pitkäjänteistä. Meille riittää tämä. Se oli tässä. Brändin voi synnyttää suhaisemalla, viuhtomalla ja pikaisesti jotain ideoita heittelemällä. Ei siihen tarvita mitään naurettavia suunnitelmia.

Nyt kun rauta on taottu Nobelilla kuumaksi se kannattaa jättää jäähtymään! Ei kannata liikaa kuumottaa. Suomi-brändi on nyt valmis. Meillä menee jälleen hyvin!

P.S. Eräs Josef Stalin oli kaksi kertaa ehdolla samaisen Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ähäkutti.